Digitaalisena julkaistut lehdet ovat keskuudessamme, ja kaikki tekevät tablettilehtiä. Edistyneimmät katsovat jo pidemmälle, mutta juuri nyt jokaisen on syytä päivittää digijulkaisuosaamisensa kustannustehokkaalle tasolle: tutustumme kaupan hyllyjen valikoimaan.

Nykyään jokainen voi ottaa käyttöön valmiin ratkaisun minimissään Applen kehittäjävuosimaksulla, joka on 99 Yhdysvaltain dollaria. Se vaaditaan, jotta sovellus pääsee myyntiin tai jakeluun Apple Storeen. Järjestelmän kustannukset voi jättää perittäväksi provisioina latauksista tai käyttää ilmaisohjelmaa oman appin kokoamiseen. Yhdysvaltalaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla on runsaasti toimijoita, jotka myyvät erilaisia tapoja tehdä varsinkin näköislehtiä ja myös edistyneempiä vuorovaikutteisia julkaisuja eri päätelaitteille. Suomalaiset ovat ilahduttavasti mukana tarjoamassa palveluita.

PDF:n muuntaminen selaimessa näytettäväksi on triviaalia, ja yksinkertaisimmillaan jaetaan PDF-tiedosto, joka on hämmästyttävän toimiva julkaisutapa edelleen tablettilaitteilla, jos sisältö on perinteistä tekstiä ja kuvaa. PDF:ää ei kuitenkaan suosita sen vapaan levitettävyyden ja historiallisen hankaluuden vuoksi (takavuosina tietokoneeseen piti erikseen asentaa lukuohjelma, selainliitännäiset kaatuivat ja muutenkin kokonaisuudesta tuli paha maku). Toiseksi yksinkertaisin tapa jakaa näköislehteä on valmistaa PDF:stä sivu sivulta kuvatiedosto, jotka linkitetään peräkkäin. Hieman monimutkaisempaa on tehdä sivuista Flash-kokonaisuus tai valmistaa ne uudelleen HTML5:ksi. Zoomausmahdollisuus yhteen suurennusasteeseen tai portaattomasti tai tekstin kopioinnin ja etsintöjen tekemisen mahdollistaminen (tai kopioinnin estäminen) tuovat lisää haasteita. Kaupan hyllyltä tai ilmaiseksi saatavat työkalut mahdollistavat nykyisin helpon ja kustannustehokkaan digijulkaisemisen ilman että julkaisijan täytyy väkertää itse. Eri asia on, että parasta saa vain väkertämällä.

Maggio

Helsinkiläinen Richie väittää Maggionsa olevan suunnilleen Suomen de facto standardi iPad-lehtien julkaisemisessa.  Suunnilleen kaikki merkittävät suomalaiset lehtiappit ovatkin ainakin osin Richien alustalla. Kustannus julkaisijalle on 25 eurosenttiä lataukselta eikä muita kuluja ole. Lehtijulkaisusta luodaan taitto-ohjelmassa PDF, johon voi tunkea joukkoon videota ja muuta. PDF syötetään Maggion järjestelmään, jossa siitä luodaan uusi julkaisu iPad-sovellukseen. Richiestä on luvattu, että vuodenvaihteessa 2013/14 on tulossa iPadin lisäksi saataville iPhone-sovellus ja HTML5-pohjainen verkkopalvelu. Kiire jo on. Oman appinsa suunnittelevat isommat lehtitalot tai muut siihen kykenevät voivat hankkia Maggion ns. SDK-versiona edelleen kehitettäväksi. Hinnoittelumalliltaan Maggio on ylivertainen, jos tavoitteena on myytävä tuote.

eDocker

Niin ikään kotimainen eDocker tekee PDF:stä eri päätelaitteilla luettavaksi soveltuvan julkaisun luettavaksi joko tabletin sovelluksella tai palvelimelta nettisivuna luettavana HTML5- tai Flash-julkaisuna. Aloituskustannuksiltaan edullisin lisenssi maksaa kuukaudessa 99 euroa + alv. Työ tehdään joko InDesign-taitto-ohjelmassa tai halutulla ohjelmalla luodusta PDF:stä. Yhtiön eDocker Library -niminen tuote on ilmeisesti vielä tuloillaan, ja osa edellä kuvaamistani toiminnallisuuksista liittynee siihen.

Lehtiluukku

EPaper Finlandin Lehtiluukku välittää yksinkertaisimpia näköislehtiä myyntiprovisiota vastaan, minkä lisäksi PDF-tiedoston lataamisesta peritään kertamaksu, joka on lähtökohtaisesti 50 euroa. Pienimmät lehdet kuten kaupunkilehdet näyttävät turvautuvan tähän välityskanavaan. Myyntikanava on hieman kankea, koska asiakkaan täytyy ostaa lehti Lehtiluukun järjestelmään luomillaan käyttäjätunnuksilla, minkä jälkeen sitä voi lukea eri päätelaitteilla. Ostot valmistajien appikaupoista eivät onnistu. Lukuohjelma on yhteinen Lehtiluukun brändin alla, eikä julkaisijan brändi pääse esiin Applen eikä Googlen kauppoihin. Appi on ladattavissa iPad/iPhone-, Android- ja Windows Phone 8 -alustoille.

Adobe Digital Publishing Suite

Adoben työvälineitä käyttävien (eli enemmistön) ulottuvilla on yhtiön Digital Publishing Suite, josta on eri hinnoitteluversioita. Osvittaa hinnoittelusta on Adoben PDF-hintalistassa. Työ tehdään InDesignilla. Julkaisu on mahdollista iPad/iPhone-laitteille Apple Storen kautta sekä Androidille ja HTML5:nä verkossa.

Baker

Open source -hanke Baker Ebook Framework on edennyt vuosien saatossa pitkälle. Täysin ilmaisella paketilla luodaan HTML5-sivuja, jotka paketoidaan kokonaisuudeksi ja julkaistaan Bakerin apuvälineillä. Ainoa kustannus on Applen vuotuinen kehittäjämaksu. Kustantaja voi valita, onko julkaisu esillä Newsstandin sisällä (edellyttää palvelininfrastuktuuria, jonka voi ostaa joltakin Bakeriin keskittyneeltä palveluntarjoajalta) vai sen ulkopuolella natiiviappina. Bakerin merkittävä rajoitus on, että se toimii vain iPad/iPhone-alustoilla. Luonnollisesti laaditut HTML5-sivut voi jakaa kokonaisuutena myös verkon yli muille laitteille ja rakentaa tätä varten oma myyntijärjestelmä, mutta Android-appia tällä työkalulla ei saa. Jos HTML5:tä ei halua rakentaa olemassaolevilla työkaluillaan tai käsin, jopa InDesign-taiton voi muuntaa HTML5:ksi Baker-yhteensopivalla in5-lisäosalla. Se maksaa alle 200 Yhdysvaltain dollaria.

Anygraaf ePaper ja AnyReader

Suuri osa suomalaisesta sanomalehdistöstä ja myös huomattava osa aikakauslehdistä käyttää Anygraafin toimittamia Doris32- ja Neo-toimitusjärjestelmiä, joilla hallitaan lehdenteon prosessia suunnittelusta painoon asti. Kilpailu on lisääntynyt viime vuosina erityisesti sähköisen julkaisemisen myötä, mutta Anygraaf on edelleen alalla realiteetti. Yhtiön ePaper- ja AnyReader-ratkaisuilla julkaisijat saavat näköislehtiä asiakkaiden eri alustoille luettaviksi. Anygraaf on mukana Helsingin Sanomien sähköisen lehden kokeilussa. Seurasin noin vuosi sitten osana laajempaa demotilaisuutta yhden esittelyn yhtiön tuolloin voimakkaasti korostamasta näköislehtilinjauksesta. Esittelyn perusteella sain käsityksen, että järjestelmä on tietoisesti tehty yhden muotin mukaiseksi, joka noudattaa ohjelmistotoimittajan linjausta heidän mielestään toimivasta digilehdestä. Näkemäni esimerkki ei houkuttanut tähän ratkaisuun. Anygraafin toimitusjärjestelmien vahvuus on tiedon järjestäminen ja valmiudet sen siirtämiseen yleisissä muodoissa eteenpäin vastaanottokykyisiin järjestelmiin. Tietokantaan XML:nä palvelimelle kuvineen varastoitu kokonainen lehti on voimavara, joka vaatii kuitenkin taitavaa jatkojalostusta ollakseen hyvä digitaalinen julkaisu. Tapa, jolla raakamateriaali siirretään jalostukseen, vaatinee vielä hetken ollakseen yhtä käyttökelpoinen kuin juttujen ja kuvien uittaminen nykyisin taitto-ohjelmiin. Ratkaisut vaativat luultavasti oman kehitystyön lisäksi tarvittavien muutostöiden oston Anygraafilta. Yhtiön strategiasta kertoo oleellisen sitaatti AnyReaderin esittelytiedotteesta: ”Sama XML-paketti lähetetään kaikille lukulaitteille, jossa AnyReader tuottaa laitteelle sopivan ulkoasun. Älykkäiden ja mukautuvien taittopohjien ansiosta kustantajien ei tarvitse tehdä erilaisia ulkoasuja jokaiselle laitteelle erikseen.” Eikö tämä olekin takapakkia jopa yksinkertaisista ja yleensä varsin kehittymättömistä tablettilehdistä?

Scribd

Yhdysvaltalainen Scribd on vuodesta 2007 antanut mahdollisuuden esittää PDF:stä muunnettuja näköisjulkaisuja verkossa ilmaiseksi. Yhtiö tekee eräänlaista kirjojen netflixiä/viaplayta/spotifyta, sillä maksamalla alle 10 dollarin kuukausimaksun saa lukuoikeuden joukkoon palvelussa julkaistuja kirjoja. Ilmaiset sovellusversiot tableteille ovat tarjolla. Tiedossani ei ole, mitä suunnitelmia yhtiöllä mahdollisesti on muiden julkaisujen osalta. Tällaisena palvelu ei sovellu digilehden kaupalliseen julkaisemiseen, mutta olkoon se esillä kiinnostavana hankkeena ja mahdollisen tulevaisuuden kovin utuisena kuvana. Jo nyt Scribd pääsee kehumaan, että sen nimikemäärä on suurempi kuin Yhdysvaltain Kongressin kirjastolla.