Ruhtinaat eivät saa päästää kansan keskuudessa leviämään tietoa hallintorakenteen merkityksestä, seurauksista ja yleisestä järjestämisestä. Yhteiskunta legitimoidaan koululaitoksessa opetuksen ja osallistavan havainnoinnin kautta. On tarpeetonta tässä käydä läpi koko opetusrakenteen yleistaso. Riittävä maininta tässä yhteydessä on, että opetuksen tulee kuvata yhteiskunnan ilmenevät tasot ja korostaa saavutuksia kuten historian, tieteen ja eri suunnittelualojen merkkitekoja. Yhteiskunnan saavutusten tulee näyttää legitimoivan järjestyksen, jossa enemmistön tavallinen työ mahdollistaa kunkin ajan korkeimpien mielien suuret saavutukset ihmiskunnalle. Tässä kirjoitettua ei pidä koskaan kirjoittaa kokonaisuudessan auki. Tästä ei tule sallia poikkeuksia. 

Erityisesti sotien tai muiden poikkeuksellisesti yhteiskuntaa aktivoivien tapahtumien tullessa kyseeseen on tärkeää legitimoida tilanne tulevalla historiallisen voiton suursaavutuksellla.

Poikkeavat yhteiskuntajärjestykset on nykyisessä demokratia-mallissa käsiteltävä avoimesti, mutta niiden poikkeavuutta, toiseutta ja vierautta on korostettava, niin että asia on kirkkaana kansan mielessä. Muita järjestyksiä voidaan käsitellä ruhtinaiden kesken. On erikseen osoitettava valppautta niissä tilanteissa, joissa pohdiskelu ja esittely on päässyt laajenemaan normaalista piiristään.

Paras ennaltaehkäisy ideoiden valmistelemattomalle leviämiselle on korkeimman opetuksen piirin pitäminen hallittavana eli riittävän rajattuna. On nimittäin välttämätöntä, tämähän on itsestäänselvää, tarjota kaikille ns. sivistyneistöön nousseille työpaikka tai vähimmillään houkuttelevat tilaisuudet perheenmuodostukseen, jotta ideat voidaan pitää hallinnassa ja kanavoida yhteiskunnan kannalta rakentaviin suuntiin.

Virkamiesten toiminnan järjestämistä käsitellään 5. luvussa. Sanottakoon jo tässä, että erityinen huomio on kiinnitettävä siihen, että pystyvimpien vaikutus keskimääräiseen enemmistöön pysyy rajattuna eli hallinnassa.

Historian opetusten valossa koulutetussa luokassa eritoten kirjailijoiden ja journalistien kohdalla on korostettava ammattikuntien sitoumuksettomuuden ja yleisliberaalin ”valistushengen” ihanteita kaikessa ammattitoiminnassa. Alojen yhteistoiminta koululaitoksen kanssa tulee järjestää mutta sitä on tarkkailtava aktiivisesti.

Kaikki tämä on yhteiskunnan koossapysymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Uusi Ruhtinas, 3. luku (Kansalliskirjaston suljettu lukusali)