Mediablogi. Selvitän ajatuksiani kirjoittamalla ja luonnostelemalla. Luen, jotta ymmärtäisin. Koska kiistat ovat väistämättömiä, tarkastelen töitä ja perusteluita, en koskaan ihmisiä.

Mitä nyt, Kansan Uutiset? Ääriesimerkkejä kansiajattelusta, Natosta ja punaväristä.

Viikoittain ilmestynyt Kansan Uutiset (KU) uudistui keväällä noin kuukausittain ilmestyväksi aikakauslehdeksi. Kuukausi antaa merkittävästi aiempaa laajemmat mahdollisuudet lehden kansien ideointiin. Käykäämme nopeasti läpi muutamia kevään kansia.

LUE | #uudistus

Mikä on vastine ja mihin sillä pyritään?

Yleisö vaatii vastinetta lehteen, muttei tiedä, mitä vaatii tai saako vastiketta. Nyt sukelletaan termipankkeihin ja julistuksiin ja kuvaillaan eläviä käytäntöjä joukkoviestinnässä. Mikä kumma on vastineoikeus?

LUE | #vastine

Journalistiliiton mediaosuuskuntahanke paisuu valtuuston hyväksymästä

Journalistiliiton osuuskuntahanke ylittää valtuustolla hyväksytetyn suuruusluokan. Lainavaraus kaksinkertaistui valtuuston keväällä hyväksymästä.

LUE | #sjlvaltuusto

Kommentti Appelsinista: Prinsessa ja herne

Suomalainen päätoimittaja, sinä et ole sika. Suomalaiset journalistit pitävät itsestään selvänä asioita, joita moni muunmaalainen journalisti ei ikinä kollegalle sallisi.

LUE | @appelsinulla

Poliisin kampanja hyökkää maahanmuuttajien pitserioita vastaan

Poliisi aloitti tänään julkisen kampanjan pitsayrityksiä vastaan. Poliisin kampanjan mukaan alle kuuden euron pitsa ei ole kannattava: "Jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti. Esimerkiksi pizzaa ei voi koko ajan myydä alle kuuden euron." Pitseriat ovat tyypillisesti maahanmuuttajien yrityksiä ja työpaikkoja. Hahmottelen, miten pitseria voi toimia kannattavasti. Poliisin tulisi seuraavaksi kiinnittää huomio kansainvälisen franchise-ketjun myymiin euron hampurilaisiin, koska hampurilaisyritykseltä puuttuu useita niistä selviytymisstrategioista, joilla pitseria pystyy toimimaan.

LUE | #pitsapoliisi

Digilehdet kadottavat itsensä joka päivä uudelleen

Panin Twitterissä liikkeelle keskustelun digilehtien nykytilasta ja kehityksen ongelmista. Kerron vihdoin hieman käytettävistä sisältökokonaisuuksista. Lopuksi kysyn, miksi me journalistit edelleen kopioimme rajoituksia painokoneelta, kun meillä on muokattavissamme muuttuvan tiedon sähköinen meri.

LUE | #digilehti

Minne Grafia kadotti tekijät?

Grafia

Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestön Grafian ”ilmeuudistus” kadotti Löydä tekijä -osion, jota osaajia tarvitsevat käyttivät osaajien hakemiseen. Yhdistyksen järkevin jäsenpalvelu kadotettiin: tilalla on valikoilta kätketty tyhjä sivu.

LUE | #grafia

Verkkotuottaja katsoo sanomalehtipaperiin

Kuva: Wikipedia

Blogin hiljaisuus alkaa tuntua painostavalta. Olen aloittanut verkkotuottajan tehtävässä Kansan Tahdon, Kansan Uutisten, Ny Tidin ja Satakunnan Työn verkkoprojektissa.

LUE | #vasenverkko

Kausi valtuustossa

Aloitan Journalistiliiton valtuuston jäsenenä tänä syksynä. Pyrin saamaan mahdollisimman nopeasti keskusteluun ja muutettavaksi tavan, jolla liiton jäsenyydestä erotetaan hyvin äkkinäisesti, jos jäsenmaksut jäävät rästiin.

LUE | #journalistiliitto

Miksi iltapainos ei pelasta sanomalehteä kuolemalta

Helsingin Sanomien digitaalisen iltapainoksen HS Illan vastaanotto on jakautunut. Lehdestä julkisuuteen annettujen tietojen mukaan sitä ladattiin [parhaimmillaan] 1600 kappaletta minuutissa, mutta kaikki eivät niele purematta finite read -ajatukseen perustuvaa tuotekehitystä. Puretaanpa hetki, miksi.

LUE | #hsilta

Journalistiliiton valtuustossa: Tyly jäsenmaksuperintä

Journalistiliitto perii jäsenmaksuja tylyllä ja tehottomalla tavalla. Liitto viestii jäsenilleen, että se lähettää yhden ainoan uusintalaskun, minkä jälkeen jäsen välittömästi erotetaan, jos jäsen ei maksa tai ei ota yhteyttä liittoon. Liitto ei välttämättä toimi täsmälleen näin, mutta se katsoo perustelluksi näin tylyn viestinnän. Kysyin asiasta hallitukselta liiton kevätvaltuustossa.

LUE | #viestintä

Journalistiliiton kevätvaltuustossa

Osallistuin varavaltuutettuna Suomen Journalistiliiton kevätvaltuustoon Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen valtuustoryhmässä. Esityksestäni torpattiin hautaus- ja sairauskuluavustuksen lakkauttaminen, jota hallitus esitti.

LUE | #valtuustokoolla

Toimitusten syövät eli miksi media kuolee

Syöpäsolut kuvasi Yale Rosen (CC BY-SA 2.0)

Syöpäsolut kuvasi Yale Rosen (CC BY-SA 2.0)

Mikä aiheuttaisi median kuoleman, jos muutosta ei tulisi? Ala on suljettu, työ järjestetty tiukkaan hierarkiaan, muutosta vastustetaan (ennustettuun kuolemaan asti) ja kaiken yläpuolella on pyhä teksti, jota singotaan yhä kuvallisempaan kilpailuympäristöön.

LUE | #mediasyöpä

Pyynnöstä vaatimukseksi: Huomio kuvaan!

#kuva + #journalismi = #kuvajournalismi

#kuva + #journalismi = #kuvajournalismi

Sanomalehtien on panostettava kuvatoimittamiseen. Jo kaksi perättäistä vuoden parhaita sivuja etsivän kilpailun raatia on kiinnittänyt huomiota puutteisiin kuvien käytössä. Se merkitsee, että alalla on vaikeuksia hankkia ja sijoitella valokuvia, briifata ja tilata kuvituksia, ideoida ja toteuttaa grafiikkaa – esimerkiksi. Samasta asiasta ei pitäisi joutua sanomaan kolmatta kertaa.

LUE | #kuva

Miten saan ystäviä, kunniaa ja vaikutusvaltaa lehtibisneksessä

Et saa ystäviä, kunniaa tai vaikutusvaltaa ryhtymällä lehtimoguliksi. Voit ansaita suuren yleisön rahat lehtikioskilta tai verkkokaupasta, mutta jokaisen pennosen saat ilkeydellä, viekkaudella ja salakavaluudella. Hyvä tahto ja kaunis mieli tuottavat lehtialalla tuhon. Kuolemasi hetki on laskettu sillä hetkellä kun aloitat tämän hulluuden.

LUE | #lehtibisnes

Paperi kummittelee yhä sähköisen Hesarin takana

Helsingin Sanomat paperilla ja Android-tabletissa

Mietin Helsingin Sanomien tablettilehteä lukiessani, miksi esimerkiksi kotimaan ja ulkomaiden osaston teemaväri esitetään lehden lyhennelogon taustavärinä mutta kulttuurin (ja mielipiteen jne.) teemaväri osaston nimen sisältävän väripalkin taustavärinä. Äkkinäiseen vaihdokseen ei ole tablettilehdessä mitään motivaatiota.

LUE | @hsfi

Miten teen päivälehden viiden euron kuukausimaksulla

Journalismin joukkorahoituspalvelu Rapport on saanut hieman vipinää kuolleeseen suomalaiseen mediakenttään, vaikkei toimintoja ole vielä avattu käyttöön. Tarkastelkaamme tässä blogissa, miten luodaan kokonainen toimiva joukkotiedotusväline kengännauhoista ihan oikeaksi riittävää palkkaa maksavaksi liiketoiminnaksi.

LUE | #uusilehti

Miten lasten kuritus esitetään graafisesti

Kun tehdään graafi tutkimusaineistosta, jossa on kahden vuosikymmenen gappi mittauspisteiden välissä, tarvitaan jotain muuta kuin suora viiva näiden 20 vuoden yli. Bloggasin viime vuonna Aamulehden viivanvedosta (ja paljon muustakin). Tällä kertaa viivan veti Helsingin Sanomat. Kerron nyt, miksi se ei ole hyvä viiva.

LUE | #uutisgrafiikka

Ohjeet Ylelle, miten kotimainen mediakenttä tapetaan

Mediablogi antaa Ylelle ohjeet käteen siitä, miten kotimainen mediakenttä tapetaan. Miksei Yle toteuta kaikkea tätä vaan antaa rakkikoirien räksyttää turhaan, että Yle tappaa?

LUE | #yle

Tarkistuslista: Toimittaja uutisgrafiikassa

OSA 3 Mitä toimittajan pitää ottaa huomioon uutisgrafiikassa? Lyhyt johdatus nautittavaksi sisäisesti ja asetettavaksi huoneentauluksi kaikkiin työpisteisiin.

LUE | #journalismi

Tarkistuslista: Uutisgrafiikan valmistaja

OSA 2 Mitä uutisgrafiikkaa työkseen vääntävän päivittäinen tarkistuslista voisi sisältää? Sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön, vain ammattilaisille.

LUE | #uutisgrafiikka

Tarkistuslista: Grafiikan pääjehu

OSA 1  Päävastuun yksittäisen uutisgrafiikan valmistumisesta tulisi kuulua sellaiselle henkilölle, joka ymmärtää tämän tarkistuslistan kaikki kohdat ja hallitsee niiden aloista riittävästi kyetäkseen hankkimaan tarvittaessa lisävoimia. Sellainen henkilö tietää jo, että ympyröiden pinta-alojen vertailu on yleensä huono esitystapa grafiikassa ja että ympyrän sektorien käyttö grafiikassa on eri asia. Tämä ei ole oppimisen väline vaan tarkistuslista valinnan mukaan infografiikan herätyskokoukselle tai säännölliseen käyttöön toimituksessa.

LUE | #artdirector

Tähtitekijävierailu: Tablettilehtialusta Maggion pajalla

Kävin Maggio-tablettialustaa tekevien Marko Karppisen ja Leena Saarisen firmassa Richiessä keskiviikkona juttusilla. Sovittu projekti pantiin purkkiin eli Kulttuurivihkot alkoi saman tien ilmestyä näköislehtenä iPadille omalla sovelluksella, joka tuli Richien Maggio-purkista, ”kaupan hyllyltä”. Yli tunnin keskustelussa sivuttiin useita alalla juuri nyt merkittäviä kysymyksiä. Sivuan niitä vielä tässä blogissani yleiseksi koosteeksi: kiitän perustelujen laatimista vahvoille näkemyksille, mutta pidän niitä kiistanalaisina ja vastustan suunnittelijoiden kohtaamia rajoituksia.

LUE | #maggio

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja vastaa kassanvaihtoon

Pian historiaa

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen vastaa kysymyksiini eräiden luovien alan liittojen työttömyyskassan JETin hiljaisuudessa toteutetusta sulautumisesta yksityiseen Nomit-kassaan.

LUE | #journalistiliitto

Näin teet tablettilehden

Digitaalisena julkaistut lehdet ovat keskuudessamme, ja kaikki tekevät tablettilehtiä. Edistyneimmät katsovat jo pidemmälle. Seuraa aikaasi mediablogini digisarjassa. Ensimmäisessä osassa aiheena tablettilehden kustannustehokas tekeminen ja vinkit edistyneemmille. Myöhemmässä osassa on luvassa digijulkaisualan kriittinen katsaus.

LUE | #tablettilehti

Journalistiliitossa selvitetään vastauksia kysymyksiin työttömyyskassafuusiosta

Suomen Journalistiliitto luopuu ammattiliittoihin sidoksissa olevasta työttömyyskassasta ja siirtää jäsenkuntansa yksityisen Työttömyyskassa Nomitin asiakkaiksi. Hanketta on käsitelty Journalistiliiton hallituksessa, mutta sen valmistelusta ei ole erityisesti tiedotettu jäsenistölle. Kysyin liiton johdolta, miksi, sekä muita kysymyksiä. Puheenjohtaja ja edunvalvontajohtaja ovat nyt molemmat vastanneet, että vastaukset edellyttävät selvitystyötä. Kassojen valtuustot ovat jo päättäneet JET-kassan sulauttamisesta Nomitiin.

LUE | #jetkassa

Journalistien työttömyyskassa yhdistettiin hiljaisuudessa yksityiseen Nomitiin

Journalistien ja esittävien taiteilijoiden työttömyyskassa JET sulautuu Työttömyyskassa Nomitiin. Asian valmistelua ja toteutumista on ympäröinyt hiljaisuuden piiri. Yhdistymisestä on tiedetty työttömyyskassa-alalla ja Journalistiliiton aktiivisissa piireissä, satunnaisemmin näiden ulkopuolella. JET-kassan johtaja Aija Ståhlberg nimitettiin vuosi sitten myös Nomitin johtoon. Kysyin häneltä kassojen keskinäisistä menettelytavoista. Juuri yhdistetty kassojen johto syvensi kiinnostustani hanketta kohtaan. Fuusio kaipaa enää Finanssivalvonnan hyväksynnän.

LUE | #jetkassa

Aamulehden Messiaalle kultaa SNDS:n kilvassa

Aamulehti: Messias

Aamulehti: Messias

Aamulehden jo aiemmin Sanomalehtien liiton kilpailussa palkittu Messias-grafiikka-aukeama palkittiin Society for News Design Scandinavian ulkoasukilpailussa kullalla. Mainitsen palkinnon, koska käsittelin aukeamaa ohimennen käsitellessäni Sanomalehtien liiton kilpailua otsikolla ”Sanomalehdistön parhaat sivut jättävät parannettavaa”.

LUE | @aamulehti

Greenpeacen iskut, aktiot vai hyökkäykset

Greenpeace/Andrew Davies/CC BY-NC 2.0

Grönlanti. Greenpeace/Andrew Davies/CC BY-NC 2.0

Eilinen vaikutelma uutisista: Greenpeace iski öljynporauslautalle, pääsihteeri tunnusti laittomuuden. Onko mielikuva oikea? Greenpeacen aktivistien yritystä kiivetä venäläiselle öljynporauslautalle kutsutaan tiedotusvälineissä ’iskuksi’, joka vanhastaan merkitsee lyöntiä tai sotaväen hyökkäystä. Kieli on muuttunut sitten sanakirjojen painamisen, mutta on syytä huomata, että me paitsi vaikutamme kielen muutokseen myös valitsemme kulloinkin sanoja niiden herättämien mielikuvien mukaan, jotka ovat niiden merkitys. Tarkastelen asiaa auttavasti myös ulkomaisesta lehdistöstä.

LUE | #arctic30

Editori pyrkii kohujen ulkopuolelle

Matti Mäkelä arvioi Marko Leinon teoksen Saasta (Teos 2013) Helsingin Sanomissa tavalla, joka nostatti kipakan keskustelun kirjallisuuden pienessä piirissä. Leino vastasi kritiikkiin Helsingin Sanomissa keskustelupuheenvuorolla. Itse ongelma on jäänyt moraalisen närkästyksen varjoon. Ongelma on editorin tehtävä.

LUE | #saasta

Informaatiomuotoilun seminaari Tieto näkyväksi 20.9.2013

Informaatiomuotoilun Tieto näkyväksi -seminaari järjestetään toista kertaa. Ohjelma on erittäin kiinnostava. En päässyt ensimmäisellä kerralla osallistumaan työkiireiden vuoksi, mutta opintovapaalta käsin päätös osallistumisesta oli helppo.

LUE | #tietonäkyväksi

Hesari löysi ilmeensä – etsi erilainen

Etsi erilainen HS

Etsi erilainen Helsingin Sanomien premien joukosta. Hesari löysi menestyskaavan ja monistaa sen pääuutissivullaan joka päivä. Tylsää vai tehokasta?

LUE | #hstabloidi

Aamulehden palkitun etusivun infografiikan ongelmat

Aamulehti

Aamulehti

Sanomalehtien liiton parhaana palkitsema Aamulehden etusivu sekoitti imeväiskuolleisuuden ja lapsikuolleisuuden, esitti eläkeläisten ikäryhmän absoluuttisen määrän kasvun väestön eliniän pidentymisen kuvaajana, kuvasi hukkumiskuolemia (200 vuositasolla) koko väestön kaikilla kuolemilla (50 000 vuositasolla)... Kuitenkin tuomariston mukaan sivulla on pätevää tietoa ja kokonaisuus on infograafisesti oikein toteutettu. Lähiluin grafiikan.

LUE | #infografiikka

Tänään katkaisemme sanoja sivutaitteella

Suomen Kuvalehti

Suomen Kuvalehti

Lehdistössä leviää epidemian tavoin sanojen katkominen sivutaitteella. Tavallisesti oireet ilmenevät niin, että taite katkaisee otsikon tai muun tavanomaista suurempaa pistekokoa olevan tekstin. Kevättalven mittaan arkkien väliseen kuiluun alettiin toimituksissa kätkeä graafien informaatiota ja katkaista kuvatekstejä. Niin ei pidä tehdä.

LUE | #katkosanat

Sanomalehdistön parhaat sivut jättävät parannettavaa

Aamulehti: Messias

Aamulehti: Messias

Tämä on Suomen ”paras feature” vuodelta 2012 Sanomalehtien Liiton Parhaat sivut -kilpailussa: Aamulehden aukeama. Voittaja ansaitsee paikkansa ja jokainen palkittu kunniansa, jota liityn kuoroon kiittämään, mutta joudun kuitenkin kysymään, ovatko nämä parhaimmisto.

LUE | #parhaatsivut

JSN:n avattava sosiaalisen median linjaukset keskusteluun

Julkisen sanan neuvosto on oikeassa pyrkiessään määrittämään tiedotusvälineiden suhdetta sosiaaliseen mediaan. Neuvoston kannoissa on kuitenkin heikkouksia, jotka tulisi korjata. Neuvosto käytännössä rajasi sosiaalisen median tiedotusvälineiden vuorovaikutuksettomaksi julkiseksi lähteeksi. Uusimpana käänteenä JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen linjasi, että ammattikuntana journalistien yksityisyyden suoja on alentunut. Hän varoitti journalistejakin sosiaalisen median käytöstä: ”kannattaa pitää ajatus kirkkaana” ja ”aina on hyvä varautua siihen, että joku Facebook-ystävä vuotaa tietoa toimittajille”. Olemmeko pisteessä, jossa kyttäämme toistemme lipsahduksia? Ammattikunta ei ole menettelytavoista yksimielinen. Suositan julkista keskustelua toimintatavoista ja sisäisestä sääntelystä.

LUE | #JSN

Sinulla ei ole mitään pelättävää facebookissasi (sanoo JSN)

Keräsin yhteen tietoja siitä, miten Julkisen sanan neuvosto on ottanut kantaa sosiaalisen median käyttöön toimitustyön tietolähteenä. Asian tarkasteluun pakottaa viimeistään se, että neuvoston puheenjohtaja ilmoitti 22.2. yksioikoisesti, että journalistien yksityisyyden suoja on alentunut (deal with it).

LUE | #jsngate

SNDS:n pohjoismaisen sanomalehtikilpailun deadline

Society for News Design Scandinavian vuotuisen sanomalehtien ulkoasukilpailun deadline on käsillä. Osallistuvat työt pitää lähettää niin, että ne ovat perillä Tanskassa 28. tammikuuta mennessä. Kilpailuun voivat osallistua Suomesta kaikki Sanomalehtien Liiton jäsenlehdet (tai suoraan SNDS:ään liittyneet julkaisut). Kategoriat ovat monipuoliset. Tällä kertaa erityishuomion saavat pienet kustantajat: niiden lähettämät työt annetaan kilpailun jurylle ennen suurempien töitä. Pienten osallistumisinto ei ole ollut aiemmin suuri, saapa nähdä kasvaako.

Pienenä ”sisäpiirin” vinkkinä: osallistumisohjeet kannattaa lukea huolella. Ne on siroteltu ympäri SNDS:n verkkosivustoa hyvin epäkiitollisella tavalla. Kilpailun brosyyrissä ei suinkaan mainita, että esimerkiksi Redesign- eli ulkoasu-uudistuskategorian arviokriteerinä on ollut lehden tyylikirja eikä sitä pyydetä lähettämään kilpailutöiden mukana. Nyt en pystynyt nopeasti löytämään tietoa järjestön uudistuneilta sivuilta, mutta mitään ette menetä lähettämällä selkeän tyylikirjan. Sanoihinkin kannattaa kiinnittää huomiota, tuomaristossa on suomalaisia.

LUE | #SNDS

Mitä Talouselämä halusi puolustaa?

Talouselämä 18.1.2013Erinomainen talousaikakauslehti Talouselämä käsitteli perjantaina päätoimittaja Reijo Ruokasen laatimassa kiinnostavassa pääkirjoituksessa valtion lentoyhtiö Finnairin, työeläkevakuuttaja Ilmarisen ja rakennusyhtiö SRV:n triangelia otsikolla ”Ministerillä oli taas sanottavaa”. Valitettavasti lehden pääkirjoituksia ei enää julkaista verkkosivuilla.

Pääkirjoituksen herätteenä oli Helsingin Sanomien uutinen (12.1.2013), jonka mukaan Finnairille uuden pääkonttorirakennuksen vuokraava Ilmarinen ei kilpailuttanut sen rakentamista. Urakan sai SRV.

On hullua kuvitella, että Ilmarinen maksaisi SRV:lle ylihintaa vain siksi, että vuokralaiseksi on tulossa Finnair, jossa SRV:n toimitusjohtaja oli vuosia sitten töissä.

Terve järki ei ole estänyt salaliittoteorioita, joihin tuntuu uskovan myös valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.).

Talouselämän pääkirjoitus 18.1.2013

LUE | #finnairgate

Helsingin Sanomien tabloid-uudistuksen taustakummitukset

Pohjoismaiden suurin päivälehti raportoi taannoisesta lehtiuudistuksestaan ansiokkaasti. Uudistuksen paras arvosana tulisi kaikissa arvioissa antaa työlle, joka tehtiin brändin olemassaolleen yleisön sitouttamiseksi hankkeeseen, brändin säännöllisestä kuluttamisesta vieraantuneiden houkuttelemiseksi tarkkailemaan prosessia ja brändistä muita ryhmiä vähäisempiä kokemuksia saaneiden kiinnostuksen herättämiseksi. Tässä työssä olivat mukana toivottavasti kaikki toimituksen ja myynnin henkilöstöryhmät.

Kokonaan oma lukunsa on se, mitä toimitus joutui jättämään pois tai muuttamaan ensimmäisistä ja pidemmällekin edenneistä suunnitelmista, jotta brändi kiinnostaisi konservatiivista yleisöään radikaalista muodonmuutoksestaan huolimatta. Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa kysymystä alustavasti. Havainnointia vaikeuttaa etäältä näkemisen vaikeus. Tuntematta toimituksen työskentelyä on mahdotonta poistaa havaintoaineksesta se, mikä mahdollisesti johtuu voimavarojen puutteesta tai virheistä niiden arvioinnissa, uusien työtapojen omaksumisvaikeuksista tai mahdollisista puutteista työvoiman osaamisessa.

Helsingin Sanomien kansia

LUE | #hstabloidi

Broadsheetistä, saksitaitosta ja tietokoneista

Pica-viivoitinTämä blogi alkaa hauskaan aikaan. Helsingin Sanomat uudistui täydellisesti broadsheet-sivukoosta tabloidiksi (ja menestyy takuuvarmasti Society for News Design Scandinavia -järjestön Best of Scandinavian News Design -kilpailussa ensi vuonna – vaikka redesign-sarjan voitto voikin jäädä haaveeksi erinomaisista tekijöistä ja hyvistä skandinaavisista henkilösuhteista huolimatta).

Hesaria seuraten käytännössä kaikki jäljellä olevat suomalaiset broadsheetit miettivät mahdollisimman nopeaa siirtymistä tabloideiksi Lehtiyhtymästä Aamulehden viimeisten Alma-mohikaanien kautta Maaseudun Tulevaisuuteen asti.

LUE | #broadsheet

Nivan putouksilta Nazisiin

Olimme laskeutumassa Nazisin kukkuloilta, kun radio-operaattori nosti äkisti luurin korvalleen. En olisi jaksanut enää askeltakaan, joten nautin suojautumisesta mutaisen kiven taakse.

LUE | #nazisintaistelu