Sanomalehdistön parhaat sivut jättävät parannettavaa
- Tietoja
- Julkaistu: 22.04.2013 22.04.2013

Aamulehti: Messias
Suomen ”paras feature” vuodelta 2012 Sanomalehtien Liiton Parhaat sivut -kilpailussa on ”Messias”. Aamulehden broadsheet-kokoinen (Helsingin Sanomien broadsheet on enää muisto) aukeama on lehdessä varmasti komea. Muutoin se on ihan ok, jos pitää tyylistä.
”Ihan ok" ei ole paljon sanottu vuoden parhaaksi valitusta. Kyseessä on vain henkilökohtainen mielipiteeni.
Kilpailun ongelma ei kuitenkaan ole parhaaksi valittu, sillä se ansaitsee paikkansa johdonmukaisesti loppuun asti saatettuna aukeamana. Ongelma muodostuu kokonaisuudesta. Kilpailussa menestyneet työt ovat epätasainen kokonaisuus ja todella loistavat ratkaisut loistavat poissaolollaan. Arkiset ratkaisut ja jokaisen välineen ulottuvissa olevat menetelmät erottuvat tuomariston palkitsemisperusteluista kehumisen arvoisina asioina. Joko kyseessä on valittu (miksi?) linja tai loistavuuden poissaolo.
Eritoten Helsingin Sanomien puuttuminen palkittujen joukosta pistää silmään. Usein Pohjoismaiden suurin päivälehti on tullut palkituksi. Nyt voisi leikkimielisesti arvella, että design-toimitus on unohtanut osallistua. Helsingin Sanomat ei tosin saanut palkintosijaa tässä kilpailussa myöskään 2008–2010, joten siinäkään ei ole mitään kummallista.
Parhaat sivut -kilpailun raati on valottanut työskentelyään. Valokuvaaja Natalia Baer ja ulkoasupäällikkö Jussi Tuulensuu kehottavat lehtiä parantamaan kuvien toimittamista. Aika suorin sanakääntein. Arvostan! Ehkä sen suoremmin ei pienillä työmarkkinoilla ole mahdollista sanoakaan. Baer toteaa Suomen Lehdistön verkkojutussa: ”Itsestään mikään pala ei lehteen tule.” Jo näin maltillinen kommentti on vallitsevan ideologian vastainen. Lehdistössä yleistyy ennakoivaksi taitoksi kutsuttu työnkulku, jossa juttukokonaisuuksia liikutellaan paikasta toiseen valmiiden ulkoasumallien mukaisiksi paketeiksi ja jossa tietokoneohjelmisto kerää itsenäisesti suuren osa sivujen sisällöstä sen mukaan, mitä valmiille juttu- ja kuvapaikoille on määrätty.
Lehdistössä kasvaa vaara, että ensimmäinen ja usein aikaisemminkin käytetty ratkaisu jää voimaan eikä jatkokehittelylle nähdä tarvetta.
Vaarana on myös, että työstäminen jää puolitiehen.
Etelä-Suomen Sanomien sivu ”Voihan muna” sai kunniamaininnan Paras feature -sarjassa. Tuomariston mukaan:
Vähillä elementeillä on tehty näyttävä sivu, kun idea on toteutettu loppuun asti. Hyvä esimerkki siitä, että kaikkien tietämää asiaa ei tarvitse enää erikseen kuvalla näyttää
Negative spacena piirretyn peniksen kärjessä teksti väistää terskan päätä molemmille puolille (sivun voi napauttaa suuremmaksi ja sivun saa myös PDF:nä). Se on virhe. Pieni yksityiskohta kertoo työprosessista ja viimeistelyn huolellisuudesta. Jokseenkin hallitsematon tilankäyttö sivulla ylipäätään kertoo kilpailun tasosta.
Olen eri mieltä tuomariston perustelujen kanssa:
- Sivulle on tuotu pääjutussa vain vähän elementtejä, mutta sitäkin enemmän elementtejä on sivun yläosassa. Yläkerran runsauden vuoksi sivu ei ole tasapainoinen kokonaisuus. Olisi eri asia, jos vakioulkoasusta olisi rohjettu poiketa reippaasti.
- Idean toteutus on jäänyt kesken, mikä näkyy tekstin kierron lapsuksena ja valkoisena tilana, joka näyttää jääneen yli.
- Toisin kuin raati esittää, ”kaikkien tuntema asia” on erikseen kuvalla näytetty. On erikoinen ajatus, että negative spacella tehty ei olisi esittävä kuva. Kyllä yleisö näkee sen, mitä perusteluissa ei mainita.
Työssä on kuitenkin paljon hyvää: tekijöiden rohkeus on riittänyt negative spacen käyttöön ja vieläpä uskaliaalla aihevalinnalla. Onnittelut kunniamaininnasta!
Jos raadilla oli vain tämä valittavanaan näyttävistä negative spacen käytöistä, tuomarien tehtävää ei voi kadehtia: olihan vain ajan kysymys, että joku nirppanokka nostaa asian bloginsa keskipisteeseen jostakin niistä monista lähtökohdista, joita aihevalinnasta riittää valittavaksi. Samalle sivulle samasta aiheesta on jostakin syytä otsikoitu hyvän tyylin rajoja hipoen ”Spermasmoothie ravitsee” juttuteksti:
Siemennestelasti on viisi kaloria sisältävä ravintopaukku, jossa on muun muassa suolaa, sinkkiä, seleeniä, sokereita, lipidejä, steroideja, entsyymejä ja aminohappoja. Ravinteet suojaavat ja ruokkivat siittiöitä naisen elimistössä. Siittiöiden osuus nesteestä on pari prosenttia, loppu on veriplasmaa. Viimeisen tietämyksen mukaan sperma voi ehkäistä naisen masennusta ja raskausmyrkytyksiä sekä parantaa emättimen ja klitoriksen verenkiertoa.
Toinen Etelä-Suomen Sanomien kainaloinen on listaus tähtien peniksistä elokuvataiteessa.
Eikö sanomalehdistössä tehty viime vuonna mitään erityisen loistokasta ja upeaa?
Raadin työstä kertovan jutun mukaan vuonna 2012 infografiikka vakiintui. Useissa palkituista kokonaisuuksista on infografiikaksi nimettäviä elementtejä. Olisikohan Informaatiomuotoilu-blogin pitäjillä kiinnostusta muodostaa analyysi?
Kirjoittaja ei osallistunut kilpailuun, joten kirjoittajalla ei ole mitään hampaankolossa. Blogitekstiä on muokattu 22.4.2013 klo 22.17 sen selventämiseksi, että kaikki ansaitsevat kunniansa ja että tuomaristo jakoi kiitettävästi kritiikkiä toimituksille. Lisäksi väitin virheellisesti blogitekstiksi Suomen Lehdistön uutistekstiä, mistä sain nopean korjauksen Twitterissä. Kiitos!