Poliisi aloitti tänään julkisen kampanjan pitsayrityksiä vastaan. Poliisin kampanjan mukaan alle kuuden euron pitsa ei ole kannattava: "Jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti. Esimerkiksi pizzaa ei voi koko ajan myydä alle kuuden euron." Pitseriat ovat tyypillisesti maahanmuuttajien yrityksiä ja työpaikkoja. Hahmottelen, miten pitseria voi toimia kannattavasti. Poliisin tulisi seuraavaksi kiinnittää huomio kansainvälisen franchise-ketjun myymiin euron hampurilaisiin, koska hampurilaisyritykseltä puuttuu useita niistä selviytymisstrategioista, joilla pitseria pystyy toimimaan.

Poliisi avasi Facebook-sivuston Talousrikostutkijat Anne ja Jutta sekä Twitter-tilin Talousrikostutkijat.

Pizzaa ei voi pitkään myydä alle 6 euron, jos yritys huolehtii velvoitteistaan #harmaatalous #mustatulevaisuus #poliisi #kuitti

— Talousrikostutkijat (@AnneJutta) 12. lokakuuta 2015

@AnneJutta pic.twitter.com/M6wWefEZZB

— Talousrikostutkijat (@AnneJutta) 12. lokakuuta 2015

Kampanjan Facebook-tilillä on pidempi teksti.

Luettelen muutamia seikkoja pitseria- ja ravintola-alalta.

1. Juomamyynnissä on erinomainen kate kaikkialla ravintola-alalla: juoma ostetaan halvalla ja myydään kalliilla. Pitseriat toimivat samoin: vaikka vesi on usein ilmaista, virvoitusjuomat ja maito maksavat merkittävästi enemmän kuin ruokakaupassa. Tämä myynti parantaa varmasti merkittävästi ravintola-alan kannattavuutta, koska se tulee vähäkatteisen ruoan myynnin päälle ja ruoan myynti aina lisää juoman myyntiä.

2. Lounasravintolat myyvät lounaita hyvillä liikepaikoilla esimerkiksi yhdeksällä eurolla juomineen palkatulla ammattihenkilökunnalla muutamien tuntien aikana vain arkipäivisin korkeammilla raaka-ainekuluilla (kukkuraiset, loistavat salaattipöydät, tuoreet leivät, jopa upeat jälkiruoat)  kuin halvimmat pitseriat. Silti poliisi ei vedä lounasravintoloita lokaan julkisella kampanjalla. Lounasravintolan tuote maksaa kolmisen euroa enemmän kuin pitsa, mutta sillä kolmella eurolla näyttää saavan valtavan paljon. Lounasravintolalla ei välttämättä ole lainkaan juomamyyntiä.

3. Hampurilaisjätti myy hampurilaisia eurolla ja hampurilaisaterioita jopa kuudella eurolla, vaikka yrittäjät joutuvat maksamaan toiminnastaan kaikkien muiden kulujen lisäksi franchise-maksut brändin ja menetelmien käytöstä. Miten poliisi aikoo puuttua hampurilaisjätin toimintaan julkisuudessa ja käytännössä?

4. Pitsa on myös volyymituote. Sitä voidaan valmistaa yksinkertaisesti monistamalla paljon kerralla ja toimittaa suuri erä yhdelle asiakkaalle. Tilausravintola voi toimia samaan tapaan toimittaen suuren määrän ruokaa kerralla. Pitserialle tämä on tavallista: työpaikat, polttariseurueet ja kaveriporukat tilaavat suuria eriä pitsoja kerralla, eikä hintavien juomien tilaaminen samalla ole tiettävästi erityisen poikkeuksellista.

5. Yrittäjäperheen jäsenet saavat laillisesti työskennellä perheyrityksessä huonommilla työehdoilla kuin ulkopuolinen palkattu henkilökunta. Tämä on laillista ja hyväksyttyä ja näin tekevät monet suomalaiset yrittäjäperheet, joiden toimeentulo pienyrittäjien kyseessä ollen on usein erittäin tiukkaa.

6. Henkilökunta pitserioissa ei tyypillisesti liene Suomessa koulutettuja ravintola-alan ammattilaisia perinteisissä työsuhteissa. Tässä ovat ehkä myös alan suurimmat ongelmat. Perhesuhteiden vaikutus, liian lyhyet työajat ja liian pieni (sopimusten vastainen) palkka jne. muodostunevat helposti ongelmiksi. Tällaisia tilanteita tulisi selvittää ja ohjata muutokseen sekä tarvittaessa tietysti puuttua ammattiliiton ja viranomaisen toimin. Riistoa ei pidä hyväksyä missään muodossa.

7. Yrityksellä voi olla muutakin liiketoimintaa kuin ensimmäisenä näkyvä. Lounasravintolan työntekijät voivat pyörittää toimistotalon aulapalvelua, pitseriaa pyörittävä yritys voi myydä pitsataikinaa toisille pitserioille. Rikollinen voi käyttää toimivalta näyttävää yritystä rahanpesuun lyömällä kassaan rahaa myynnistä, jota ei oikeasti ole tapahtunut. Viimeksi mainitun tulisi kiinnostaa viranomaisia.

8. Samassa liiketilassa tai muualla voi pyöriä samojen yrittäjien toinen yritys, joka on näkyvää yritystä kannattavampi. Tämä ei välttämättä ole yleistä, mutta kuuden euron pitsa -kylttiä pitävä yrittäjä voi toimia muillakin aloilla.

On ongelmallista, että poliisi hyökkäsi kampanjalla voimakkaasti yleistämällä yhden toimialan yhteen erikoisalaan, jolle on tyypillistä, että maahanmuuttajat saavat siltä elantonsa ja jolla on toimialan valtavirtaan nähden alhainen arvostus halpa-alana. Poliisi käsittelee parjauskampanjassa vain yhtä osaa koko liiketoiminnasta mutta yleistää mitään varomatta. Kuuden euron pitsa ei ole rikollinen tuote. Kuuden euron pitsaan voi liittyä rikollisuutta, mutta poliisi ei ole antanut muita todisteita kuin pitsadiagrammin; se ei riitä jo pelkästään siksi, että ravintolat eivät myy vain pitsaa vaan niillä on ravintola-alalle tyypillisesti hyväkatteista juomamyyntiä. Poliisin tulee esittää yksityiskohtaisemmat laskelmat sekä osoittaa rikolliset yritysryppäät eikä leimata koko alaa.