Aloitan Journalistiliiton valtuuston jäsenenä tänä syksynä. Pyrin saamaan mahdollisimman nopeasti keskusteluun ja muutettavaksi tavan, jolla liiton jäsenyydestä erotetaan hyvin äkkinäisesti, jos jäsenmaksut jäävät rästiin.

Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen kokous sai valita kymmenen edustajaa Journalistiliiton valtuustoon, joka on liiton ylin päättävä elin. Valinnoista äänestettiin, ja pääsin valtuustoon varsinaiseksi jäseneksi. Edellisessä, vielä 9. joulukuuta asti toimivassa valtuustossa olen yleisvarajäsen, ja kauden loppua kohden kutsu varalta kuului aiempaa selvästi useammin – käytännössä joka kerta.

Pyrin heti valtuustokauden aluksi saamaan keskusteluun ja hallitukselle toteutettavaksi parannuksen liiton äkkinäiseen tapaan erottaa jäseniä jäsenmaksurästien vuoksi. Otin asian esille valtuuston kevätkokouksen kyselytunnilla. Tuolloin ilmeni, että jäsenmaksurästejä on peräti joka kuudennella liiton jäsenellä, minkä pitäisi olla hälyttävää. Liiton tapa erottaa jäseniä aggressiivisesti vaarantaa jäsenmaksutuotot sen lisäksi että se on erittäin epämiellyttävää jäsenten kannalta. Ikävä menettely ei kannusta jäsenyyden säilyttämiseen. Erityisesti freelancerit tarttuivat jatkokeskustelussa siihen, että jäsenmaksun suorittamisesta tehtiin hankalaa itse maksaville (ei valtakirjaperinnässä) jäsenmaksu-uudistuksessa: maksua edellytetään kuukausikohtaisesti toteutuneiden tulojen mukaan hyvin nopeasti kuukauden päätyttyä. Itse maksavia ovat freelancereiden lisäksi ainakin opiskelijat ja erilaisilla vapailla olevat. Itse kohtasin käytännön opintovapaalla.

Menemättä yksityiskohtiin yksi yksittäistapaus on nyt korjattu. Liiton puolelta kyse oli siitä, että oli vähintään epäselvyyttä siitä, oliko jäsenmaksun karhukirje (liitto lähettää tiettävästi vain yhden muistutuksen) ensinkään saapuneet jäsenelle. Jäsen sai liitolta kirjaamattomana hallituksen päätöksen erottamisestaan ja on vasta sen jälkeen voinut toimia asiassa. Liiton sääntöjen mukaan erottamispäätös tulee postittaa kirjattuna. Jäsentä ei hyväksytty takaisin liittoon vaan häneltä vaadittiin sellaisten rästimaksujen maksamista, jotka ylittivät erotusperusteena olleen määrän. Otettuani yhteyttä edunvalvontajohtaja Petri Savolaiseen hän ystävällisesti ohjeisti tässä yksittäistapauksessa liiton työntekijöitä, ja liitto saa takaisin yhden maksavan jäsenen.

Mielestäni Journalistiliiton tulisi kehittää hallintoaan niin, että jäsenmaksurästit pyritään selvittämään jäsenen kanssa. Tavoitteena tulee olla jäsenen saaminen takaisin eikä rangaistusseuraamuksen määrääminen. Kielteisen kokemuksen jälkeen paluu liittoon ei välttämättä houkuttele, minkä lisäksi tieto huonosta kohtelusta lähtee liikkeelle ja rasittaa liiton mainetta ja jäsenhankintaa.

Edellä olen kuvannut tilannetta järjestöbyrokraattisesti ja kuvaillut jäsentä jäsenmaksujen tuottajana ja liiton kannalta siksi välttämättömänä objektina. Totuus on liiton kannalta rumempi: liitto koostuu jäsenistään, ja huono hallinto johtaa lopulta tyytymättömyyden osoitukseen joko jäsenkatona tai hallinnon vaihtona. Journalistiliiton jäsenet eivät ole lampaita vaan ammatiltaan kriittisiä. Tämä tulee ymmärtää ja muuttaa toimintaa, kun sitä moititaan.

Valtuuston järjestäytymis- ja syyskokous pidetään 10.–12. joulukuuta. Siellä on tehtävänä koko joukko henkilövalintoja kuten liiton puheenjohtaja, hallitus ja valtuuston puheenjohtajisto. Kokous päättää tulevan vuoden toiminnan ja hyväksyy selitykset edellisen vuoden edesottamuksista. Tähän kuluu siis kolmatta päivää. Kokous sisältää työillallisen, juhlaillallisen ja kolme lounasta, joiden aikana onkin itse kunkin hyvä viedä taustalla eteenpäin kaikenlaista tärkeää.

Kerron valtuuston kuulumisista tässä blogissani, Twitterissä ja Facebookissa.

Kenen palvelukseen pestautuisin? Mitä petoa pitäisi ihailla? Minkä pyhän kuvan kimppuun pitäisi käydä? Mitä sydämiä särkisin? Mistä valheesta pitäisin kiinni? – Kenen veressä kahlaisin?

Arthur Rimbaud Kausi helvetissä (suom. Einari Aaltonen)