Grönlanti. Greenpeace/Andrew Davies/CC BY-NC 2.0

Eilinen vaikutelma uutisista: Greenpeace iski öljynporauslautalle, pääsihteeri tunnusti laittomuuden. Onko mielikuva oikea? Helsingin Sanomat julkaisi 15.10.2013 uutisen ”Iskumme porauslautalle oli laiton”. Sen mukaan Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo myönsi järjestön tietävän toimintansa Gazpromin Prirazlomnaja-öljynporauslautalla rikkoneen lakia. Uutisessa käytetään Greenpeacen toiminnasta nimityksiä  ’isku’, ’mielenilmaus’, ’Mur­mans­kin ta­paus’ ja ’operaatio’. ’Isku’ on otsikossa sitaatissa, jonka sanoja on Kumi Naidoo.

Myös STT sai pääsihteeriltä saman tiedon, josta tehty uutisteksti julkaistiin lukuisilla uutistoimiston asiakkaiden uutissivustoilla: Aamulehden esimerkki. Teksti ilmeisesti alkaa alun perin näin: ”Ympäristöjärjestö Greenpeace varautui siihen, että aktivisti-isku venäläistä öljynporauslauttaa vastaan saattaa johtaa oikeudellisiin seurauksiin.” Valitettavasti käytettävissäni ei ole STT:n omaa uutisjakelua varmistaakseni lähteenmukaisuuden.

’Isku’ herätti mielenkiintoni. Sanakirjamääritelmä on aina ajastaan jäänyt, ja jokainen varmasti tunnistaa sanalla muitakin merkityksiä kuin lyönnin ja sotilashyökkäyksen, ja kaikkein tuorein lähdeteos Kielitoimiston sanakirja tunnistaa melko henkistyneitä käyttöjä, vaikka varsinaisena selityksenä edelleen annetaan ”raju (äkki)hyökkäys” (onko poliisin ’iskukaan’ tosiasiassa raju äkkihyökkäys?):

4. raju (äkki)hyökkäys. Tehoisku. Tuli-isku. Terroristi-isku. Nopea isku vihollisen selustaan. Poliisin isku huumeliigan päämajaan.

Kuv. Mainos-, tietoisku.

Sanakirjan tuntema ’mainosisku’ on varsin harvoin käytetty, sillä se sai Googlessa 735 osumaa (’tietoisku’ sai 128 000). Kieli muuttuu ja sähköisenä julkaistu, päivittyvä Kielitoimiston sanakirja on ajan hermolla.

Julkisuuden mukaan Greenpeacen mielenilmauksessa ei kuitenkaan ollut kyse tietoiskusta vaan iskusta (HS) tai aktivisti-iskusta (STT).

Helsingin Sanomien uutinen on pääasiassa kysymys-vastaus-muotoinen haastattelu:

O­li­ko Green­pea­cen öl­jyn­po­raus­laut­tais­ku lai­ton?

”O­li. Olem­me val­miit myön­tä­mään, et­tä ri­koim­me lau­tal­le mää­rä­tyn tur­va-a­lueen. Green­pea­ce ei mis­sään ni­mes­sä ole lain ylä­puo­lel­la ja olem­me val­mii­ta vas­taa­maan oi­keu­des­sa koh­tuul­li­siin syyt­tei­siin.”

Kysyin Helsingin Sanomien toimittaja Satu Heliniltä haastattelussa käytetyistä termeistä Twitterissä, ja hän vastasi todella nopeasti:

@journalistalen se oli vaikea. Avasin sen useasti kokonaan. Yhteydestä riippuen käytin sanoja operation tai "attac".

— Satu Helin (@satuhelin) October 15, 2013

’Attack’ (hyökkäys). Hyvähenkinen keskustelumme kesti jonkin aikaa:

@journalistalen Ei, operaatiot ovat tekstissä yhä. Laittomuuskohdassa avasin tapahtuman.Suom isku ja eng attac eivät minusta ole ihan sama

— Satu Helin (@satuhelin) October 15, 2013

Kysyin myös, mitä termiä Kumi Naidoo itse käytti kohdassa, jossa haastattelu käsittelee otsikkoon nostettua laittomuutta. Satu Helin tarkisti asian ystävällisesti haastattelutallenteesta:

@journalistalen @kuminaidoo Ei mitään. Piti tarkistaa vielä nauhalta. Sitaatissa oli "our act".

— Satu Helin (@satuhelin) October 15, 2013

Naidoo siis käytti ainakin ilmaisuja ’our act’, ’operaatio’ ja ’mielenilmaus’. Tiedustelin Twitterin kautta häneltä ja Suomen Greenpeacelta, mitä englanninkielisiä sanoja pääsihteeri käyttää haastatteluissa porauslautan tapahtumista. Kulunut päivä oli Greenpeacessä kiireinen ministeritapaamisineen. Suomen-ohjelmajohtaja Tapio Laakso vastasi yöllä julkaistuani tämän tekstin ensimmäisen version:

@journalistalen Yleensä sanomme "action", mutta suomenkielistä käännöst ei oikein ole.

— Tapio Laakso (@TapioLaakso) October 15, 2013

Oletan, että Greenpeacen puolelta käytetyt nimitykset on tarkkaan harkittu. Oletan myös, että käytettyyn tiedotusstrategiaan ei missään nimessä kuulu nipottaminen siitä, mitä nimityksiä julkisuudessa käytetään järjestön teoista (varmasti joissakin rajoissa). Oletan edelleen, että järjestössä arvioidaan tehokasta vaikuttamista julkisuuteen päin olevan toivottujen nimitysten sitkeä toistaminen sen kummemmitta mutinoitta.

Totesin edellä ’mainosiskun’ saaneen Googlessa 735 osumaa. STT:n välittämä ’aktivisti-isku’ saa 631 osumaa. Melko omintakeinen sana siis, muttei mahdoton sanakirjan esimerkiksi kuvaannollisesta käytöstä. Kieli muuttuu, mutta me vaikutamme sen muutokseen.

Aloitin näin: Eilinen vaikutelma uutisista: Greenpeace iski öljynporauslautalle, pääsihteeri tunnusti laittomuuden. Onko mielikuva oikea?

Kansainvälinen vertailu

Brittiläinen The Guardian kuvasi tuoreeltaan tilannetta tapahtumien kautta kiipeämisenä ja veneiden lähettämisenä kohti porauslauttaa. Tapahtumaa nimitettiin otsikossa sanalla ’protest’. Lehti on käyttänyt samaa termiä myöhemmin.

Ruotsalainen Svenska Dagbladet käytti Greenpeacen toimista nimitystä ’aktion’ tilanteen merellä ollessa käynnissä ja konfliktissa venäläisten viranomaisten kanssa. Toinen lehdestä löytämäni termi on ’protest’.

Norjalainen Verdens Gang kuvasi 19.9. tapahtuma sanalla ’aksjon’. Lehden mukaan Greenpeacen alus oli paikalla protestoimassa öljynporausta vastaan (’for å protestere’).

Saksankielisestä lehdistöstä ainakin Die Welt ja Der Spiegel ovat käyttäneet Greenpeacen toiminnasta valtaamiseen, haltuunottoon tai hyökkäämiseen viittaavaa sanastoa: ’befestigen’ (mm. kiinnittäytyä), ’gelangen’,  ’stürmen’ (myös hyökätä). Spiegel on käyttänyt järjestön toiminnasta nimitystä ’Protest’ (protesti).

Vaikka ranskalainen Le Monde kutsuu Greenpeacen aktivisteja termillä ’militant’, sana tarkoittaa sotaisasta ulkomuodostaan huolimatta mm. aktivistia.

Oikaisu

Huomasin vasta myöhään illalla, että Helsingin Sanomien uutisen mukaan Ve­nä­jäl­lä istuu tut­kin­ta­van­keu­des­sa ”30 Green­pea­cen ak­ti­vis­tia”. Greenpeacen ja ulkomaisten tiedotusvälineiden mukaan vangittuina on 28 Greenpeace-aktivistia sekä kaksi freelance-valokuvaajaa. Toinen heistä, Denis Sinjakov, on Helsingin Sanomien aiemmin julkaiseman tiedon mukaan kuvannut myös HS:lle. Jostakin syystä tuossa yhteydessä julkaistiin Sinjakovin aikaisemmin ottamia valokuvia Suomen Kansallisbaletin vierailusta Bolšoi-teatterissa. Journalistien kansainvälinen järjestö IFJ on vedonnut peräti kolmen Greenpeacen aluksella olleen ja tutkintavankeuteen joutuneen journalistin puolesta.

Blogiartikkelin kuvan lähde on Flickr. Tekstiä on muokattu 16.10.2013 kello 8.40 lisäämällä Greenpeacen Tapio Laakson kommentti sekä samana päivänä 11.08 lisäämällä kärki ”Eilinen vaikutelma uutisista: Greenpeace iski öljynporauslautalle, pääsihteeri tunnusti laittomuuden. Onko mielikuva oikea?” ja vielä 17.8. lisäämällä uutisessa käytettyihin ilmaisuihin ’mielenilmaus’ ja ’Mur­mans­kin ta­paus’.