Sanomalehtien liiton Parhaat sivut -kilpailussa palkittiin parhaana etusivuna Aamulehden ponnistus syyskuun 23. päivältä 2012. Sen infografiikka sekoitti imeväiskuolleisuuden ja lapsikuolleisuuden, esitti eläkeläisten ikäryhmän absoluuttisen määrän kasvun väestön eliniän pidentymisen kuvaajana, kuvasi hukkumiskuolemia (200 vuositasolla) koko väestön kaikilla kuolemilla (50 000 vuositasolla)... Tuomariston mukaan etusivulla (katso PDF) on pätevää tietoa ja kokonaisuus on infograafisesti oikein toteutettu.

Elinikä, lukumäärä, osuus väestöstä

Yllä olevan kuvan graafissa kuvataan yli 65 vuotta täyttäneiden lukumäärää ilmeisesti vuosina 1900–2012. Viimeinen vuosi ei ole kokonainen, mutta se joko ei ole ongelma lainkaan tai on vain vähäinen ongelma tilastoinnin luonteesta riippuen. Merkittävä ongelma kuitenkin on se, että graafin otsikossa ilmoitetaan, että se kertoo suomalaisten elävän yhä pitempään. Kuitenkin graafi kertoo todellisuudessa vain tietyn iän saavuttaneiden lukumäärän eikä suhteuta tietoa millään tavoin väestöön. Graafi ei kuvaa suomalaisten eliniän pitenemistä, sillä väkilukuhan ei ole pysynyt samana. Suomalaisten väestötiedoista lasketaan erikseen väestöennuste ja elinajanodote, joka on kasvanut merkittävästi kahdessa vuosikymmenessä. Näistä on helposti saatavana aineistot Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Ne kuvaavat hyvin sitä, että suomalaiset elävät keskimäärin yhä pidempään.

Ensimmäisen graafin otsikossa on nähty tarpeelliseksi mainita suomalaiset, lopuissa muutamin kohdin, mutta maininta on ensimmäisessäkin tarpeeton, koska tieto on graafien yhteisessa pääotsikossa, joka alkaa sanalla ”suomalaiset” ja joka on ladottu välittömästi ensimmäisen graafin otsikon yläpuolelle. Tällaista samojen sanojen välitöntä lähekkäisyyttä halutaan yleisesti välttää.

Kotitöistä sanoin vailla verrokkia

Tekstillä kuvatussa mutta kuvituskuvalla ja suurikokoisella otsikolla kuvitetussa tilastotiedossa kotitöihin käytetystä ajasta ei kerrota, onko kyseessä kenties päivä- vai viikkokohtainen kotitalous- ja huoltotöiden määrä. Asia jää vaivaamaan lukijaa. Myös sanotaan ”enemmän” kun tarkoitetaan ”aiempaa enemmän”.

Lapsikuolleisuus ei ole sama kuin imeväiskuolleisuus

Suomen lapsikuolleisuus on maailman pienin, graafin otsikko kertoo. Itse graafi ei kerro muusta maailmasta mitään mutta kertoo kuvaamansa tilastotiedon muutoksesta Suomessa 1935–2010 (Tilastokeskuksen aineisto alkaa vuodesta 1936, ja se näkyy heidän graafistaan siinä, että alkupiste ei ole 1935, joka on virheellisesti Aamulehdellä). Kyse ei ole kuitenkaan lapsikuolleisuudesta vaan imeväiskuolleisuuden tilastosta. Virhe on oleellinen. Lapsikuolleisuudella tarkoitetaan alle viisivuotiaiden kuolevuutta, kun taas imeväiset ovat alle yksivuotiaita. Ja selkeä virhe on, että imeväisten kuolleisuuskäppyrää selitetään toteamalla lapsikuolleisuuden vähenemisen syiksi tartuntatautien ja tapaturmien vähentyminen, kun imeväisille ei juuri pitäisi sattua tapaturmia. Lääketiede on tutkinut lapsikuolleisuutta tilastollisestikin.

Mistä puhutaan kun puhutaan työttömyydestä?

Sanallisen selityksen turvin kerrotaan työttömyysasteesta, muttei kerrota, mistä ajanjaksosta puhutaan. Verrokkijaksoksi ilmoitetaan 1990-luvun lama. Onko nyt kyse tästä ja ensi vuodesta vai meneillään olevasta taantumasta vai lamasta vai mistä puhutaan? Ja kenen työttömyysennustetta käytetään? Valistunut lukija toki voi muistaa näitä tietoja julkisuudesta ja lukemistaan ennusteista, mutta juuri valistuneimmat eivät ole ensisijainen kohderyhmä graafin valistukselle.

Kierrätys ei ole uusiutuvaa energiaa

Myös ympäristöasioista selostetaan sanallisesti. Samassa lyhyessä kokonaisuudessa kerrotaan ensin, kuinka suuri osuus suomalaisista naisista kierrättää, ja seuraavassa virkkeessä, miten uusiutuvien energialähteiden käyttö on kehittynyt aikajaksolla. Asiat nivotaan yhteen isolla otsikolla, joka kertoo kierrätyksen prosenttiluvun, ja kierrätyssymbolilla. Kierrättäjien osuus naisista tilastointihetkellä ei kuitenkaan ole rinnasteinen uusiutuvan energian kehitykseen 40 vuoden tarkastelujaksolla. Toisenlaisen otsikoinnin alle asiat voisivat sopia paremmin.

Käytettävissä olevat tulot – vuodessa

Graafista kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehityksestä puuttuu tieto, että kyseessä ovat vuositulot. Asia on yleisen elämänkokemuksen valossa itsestäänselvä, mutta se tulisi mainita.

Peukalo

Ihmisten kädet ovat erilaisia, ja eritoten peukaloita on monenlaisia. Erilaisuudestakin voi iloita (kuten peukalon selitteessä kehotetaan), sillä itselleni oli tuskaista saada käteni jotakuinkin kuvan esittämään asentoon, mutta se ei ole tuskaista niille, joilla on erilainen peukalo kuin minulla. Käden piirtämiseen on panostettu ja se on tehty mallin mukaan. Hyvä. Kuvitus hallitsee kokonaisuutta. Yksin siihen ei ole kuitenkaan luotettu, vaan käden pariksi on liitetty pieni aurinkoappelsiini, jolla on hymynaama. Ehkä vähempikin olisi riittänyt sanoman välittämiseen.

Ei koskaan kuolemaa

Graafikokonaisuuden otsikon ”kuin koskaan” on niin paljon sanottu, että ongelmiin törmätään lopullisten asioiden parissa. Nimittäin kuolemaa selitettäessä (jälleen tekstillä) todetaan, että itsemurhien määrä ei ole pienempi kuin koskaan vaan se on viimeksi ollut yhtä pieni 1967. Miesten erään ikäluokan itsemurhistakin todetaan vain, että ne ovat vähentyneet 20 vuodessa alle puoleen. Toki ”kuin koskaan” on pientä, iloista liioittelua (se sallittakoon!), sillä alkavathan varhaisimmat graafikokonaisuuden tilastotkin vasta 1900-luvun alusta. Laajaa tilastoaineistoa sanallisesti selitettäessä ajaudutaan helposti vaikeuksiin. Lukija ei saa tietää, milloin henkirikoksia oli 2,2 sataatuhatta asukasta kohden, ja väärinymmärryksen mahdollisuuden tarjoaa, kun heti perään annetaan verrokkiajankohdaksi kymmenen vuoden jakso. Partitiivipäätettä ei tulisi jättää merkitsemättä (tekstissä väärin 100 000 po. 100 000:ta).

Humalakuolemaa ei voi kuvata väestön kuolleisuudella

Otsikolla ”Yhä harvempi mies hukkuu humalassa” esitellään kuolleisuuskäyrä sataatuhatta kohden. Käyrästä ei kerrota, kuvaako se miesten vai väestön kuolemia. Käyrän viimeisen arvon suuruusluokka näyttää täsmäävän koko väestön kuolleisuuteen (2010 kuoli kaikkiaan alle 51 000). Käyrä ei siis kuvaa miesten kuolemia humalassa hukkumalla vaan väestön kuolleisuutta. Graafin otsikon tapaukset ovat hyvin pieni osa kaikista kuolemista eivätkä mitenkään näy tästä käyrästä. Lisäselityksessä todetaan alkoholin liittyvän hyvin usein hukkumisiin etenkin kesällä. Pitkän aikavälin hukkumistilasto löytyy, aineisto kertoisi sentään hukkumisesta ja käyrä on aleneva, mutta siitäkin olisi vielä matkaa otsikossa ilmoitettuun aiheeseen. Otsikko olisi ilmeinen muokkauskohde, jos graafia ehtisi jatkojalostaa.

Lapsiin kohdistuva väkivalta

Graafin otsikko on ”Lasten kurittamista ei enää hyväksytä”. Käyriä ei selitetä muutoin kuin että toinen kuvaa naisia ja toinen miehiä. On tulkittava hetken mietinnän jälkeen, että laskevien käyrien täytyy otsikkoon nojautuen kuvata lasten kurittamiseen (jossain määrin, missä määrin?) kielteisesti suhtautuvien osuutta vastanneista (oletetaan kyseessä olevan kyselytutkimus). Lukijaa voi kiinnostaa sekin, onko tämä säännöllisesti toistettu kyselytutkimus vai mihin tiedot perustuvat. Lähteet voisi ilmoittaa graafikohtaisesti. Otsikon viesti oli, että ei hyväksytä. Käyrästä selviää hetken mietinnän jälkeen, että

• enää vajaa viidesosa hyväksyy kurituksen kun vielä 1981 lähes puolet hyväksyi sen
• naisten ja miesten asenteet ovat lähentyneet toisiaan huomattavasti miesten oltua pitkään hitaampia omaksumaan uuden lainsäädännön tuomaa asenneilmastoa
• miehet hyväksyvät kurittamisen naisia useammin selkeällä erolla.

Käyrästä ei selviä vastausten ikäjakauma, joka olisi kiinnostava: lapsiperheiden vanhempien ikäryhmän asenne ja muutos ajassa.

Aamulehden käyttämän aineiston kanssa mielenkiintoisessa ristiriidassa on vuodelta 2007 silmiini sattunut uutisointi, jonka mukaan ”naiset hyväksyvät kuritusväkivallan miehiä harvemmin, mutta he käyttävät sitä useammin”.

Kurituskyselyn toteuttaa Lastensuojelun keskusliitto. Alkuperäinen, Aamulehden muutoksin kopioima graafi, on PDF-tiedoston sivulla 5. Alkuperäisessä on annettu mittauspisteet 1981, 1985, 2004, 2006, 2007 ja 2012. Viivadiagrammi soveltuu huonosti asian kuvaamiseen. Mittaustauko vuosien 1985 ja 2004 välillä on kaksi vuosikymmentä eli yli kaksi kolmasosaa kuvattavasta vajaan kolmen vuosikymmenen jaksosta 1985-2012. Jos viivadiagrammia käytetään tällaiseen, pitäisi tilanne selittää. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen tuloksissa tämä tehdään hyvin, viivadiagrammiksi. Ongelmallista on, että tiedotusväline on kopioinut informaatiosta osan ja jättänyt selityksen pois.

Liikenneturvallisuus

Tieliikenteessä kuolleista on käytetty mitä ilmeisimmin tuoreinta saatavana ollutta tietoa 12:n viimeksi kuluneen kuukauden aikana kuolleista kuukausittain vuodesta 1985 alkaen. Olisi hyvä mainita, mitä tekee. (Graafin yhteydessä erityisesti kerrotaan, että kyseessä ovat tieliikenteessä kuolleet yhteensä, mikä lähinnä jättää epäselväksi, mitä on laskettu yhteen, kun yhteenlasku kuitenkin on nähty tarkoituksenmukaiseksi mainita.) On ajatuksellisesti hyvä, että viivadiagrammilla on mahdollisimman monta pistettä, joiden varaan se piirretään, mutta pisteiden laatu tulisi kertoa. Nyt kyse on kussakin pisteessä aina edeltävällä vuoden jaksolla kuolleista. Tiedot ovat saatavana taulukkona myös vuosikohtaisesti yhteenlaskettuina. Valittu käyrä on kuitenkin tarkoituksenmukainen, joskaan sen luonteesta ei valistettu lukijaa.

Koulutus ei tarvitse selityksiä

Koulutustason kasvu väestössä on mallikelpoinen graafi, josta ei ole jaettavana moitteen sanaa. Koska kaikissa muissa graafeissa kuitenkin on tekstiselityksiä, niiden puuttuminen tästä herättää kysymyksen, eikö selityksille vain ollut tilaa. Jotainhan koulutuksestakin voisi sanoa. Jos joka toisen vuoden olisi jättänyt pois (muutos kymmenvuotismuutoksen tarkasteluksi), graafin viesti ei olisi olennaisesti muuttunut vaan jopa selkiytynyt mutta koulutustasosta olisi voinut lausua jotain.

Tuomaristo perusteli Aamulehden etusivun palkitsemisen:

Kiinnostavaa luettavaa ja pätevää tietoa! Plussaa on sekin, että tarjotaan ratkaisuja ja lukijalle annetaan mahdollisuus nousta hetkeksi arkiloskan yläpuolelle ottamalla esiin hyviä asioita. Infograafisesti oikein toteutettu kokonaisuus, jonka hyvien pelkistysten ansiosta lukija tajuaa heti, mistä on kyse. Isosta ja monitulkintaisesta tilastosta on onnistuttu tekemään toimivia tiivistyksiä elämän peruspilareista.

Kilpailun tuomariston kaksi jäsentä kuvasi kilpailukautta vuodeksi, jona infografiikka vakiintui.