Journalismin joukkorahoituspalvelu Rapport on saanut hieman vipinää kuolleeseen suomalaiseen mediakenttään, vaikkei toimintoja ole vielä avattu käyttöön. Tarkastelkaamme tässä blogissa, miten luodaan kokonainen toimiva joukkotiedotusväline kengännauhoista ihan oikeaksi riittävää palkkaa maksavaksi liiketoiminnaksi.

Baareissa keskustellaan, että suomalainen mediakenttä on pystyynkuollut sekametsä, suunnilleen Suomen muotoinen. Osin laho, osin kelottunut. Lopeta harmittelu jo tänään ja perusta oma lehti kaveriporukalla. Hanke sopii myös yt-neuvotteluissa vähennetylle luovalle työvoimalle.

Lopeta metsän tuhoaminen jo tänään, kasvata uutta metsää sähköä syövällä uuden ajan verkkolehdellä! Kadota paino-, paperi- ja jakelukustannukset kerralla. Myy lukuoikeus halvalla. Luo julkaisuasi rakastavien suomalaisten yhtenäinen fanijoukko. Luo odotuksia ja luo ne kaikki. Käytä vain hyviä tekijöitä ja maksa heille hyvin. Älä unohda lukijoiden mielipiteiden julkaisua – äläkä missään nimessä televisio-ohjelmia – sillä molemmat ovat suomalaisille tärkeitä (Twitterkin sen todistaa).

Tämä blogipostaus on kaksiosainen. Toisessa osassa kerron, miten lehden perustaja saavuttaa kaikkien kunnioituksen ja mainetta ja kunniaa, mutta kerron myös, miten todellisuudessa lehti joko kaatuu tai kaikkia riistäen omistajayrittäjä alkaa ansaita leasing-auton tilalle venettä ja merenrantaomakotitaloa.

Mutta nyt asiaan.

1 E pluribus unum: sähköinen julkaisu on yksi, se on responsiivinen

Painosta ja jakelusta vapautuminen on ihanaa. Olisi mielipuolista ryhtyä uuteen vankeuteen lukuisilla julkaisualustoilla kun Applen iOS-laitteet iPad, iPhone ja iPod, sadat Android-puhelimet ja -tabletit, Microsoftin käskyläisten puhelimet ja tablettitietokoneet, mitä vielä, ja tietokoneet vielä päälle. Siksi nerokas julkaisija irtisanoutuu henkisesti jo valmisteluvaiheessa kaikista sovelluskaupoista ja välikäsistä ja hoitaa myynnin ikiomin kätösin automaattisesti ympäri vuorokauden luottokorttia ja verkkopankkia höyläävän oman verkkokaupan kautta. Nerokkuus toteutuu siinä, että jokaikiselle ostajalle myydään täsmälleen sama tuote.

Sama tuote. Kaikille. Tietokoneaikana? Tämä kuulostaa aluksi hullulta, koska meidät on kasvatettu väärin: Commorode 64:n kasettipeleistä eri vaiheiden kautta Windows/Mac-jakoon ja uusimpana eri älypuhelin- ja tablettialustoihin. Vaikka internetin WWW levisi käyttöön jo 1990-luvulla ja toimii edelleen jokaisessa realistisessa lehdenkatselimessa.

Seuraava taikasana on responsiivisuus. Se merkitsee lyhyesti yksinkertaistaen, että sama verkkosivu esitetään kaikissa päätelaitteissa samasta materiaalista hivenen muokaten. Useimmat muokkauksista voidaan toteuttaa hyvällä suunnittelulla täysin ilman palvelinpuolen resursseja kuluttavia ja rikki meneviä muokkauksia. Tehdään vain julkaisujärjestelmän verkkosivu, joka näkyy suunnitellulla tavalla eri laitteissa. Tähän tapaan:

On hirvittävän suuri kilpailuetu mihin tahansa vanhaan mediaan nähden, televisiokanavat ja oikeastaan varsinkin ne mukaan lukien, että tehtävänä on yksi ainoa tuote. Ei ole minkäänlaista perinnelastia pyöritettävänä uuden, säkenöivän tuotteen rinnalla.

2 Sisällönhankinta

Uuden päivälehden perustaja tarvitsee valtavasti sisältöä myytäväksi. Sitä ei kannata ostaa uutistoimistosta, koska kiinteisiin kustannuksiin sitoutumista kannattaa vieroksua jo selvitystilankin välttämiseksi. Kannattavaa on perustaa oma sisällöntuotantokoneisto, jota täydennetään ostamalla joustavasti ulkopuolelta. Suuri päätös on, ostetaanko kalliilla hyvää vähän vai halvalla roskaa paljon. Päätös riippuu tiedotusvälineen luonteesta.

Ostettavia ovat:

1. Teksti. Toimituksen perusosaamista tuottaa, tilata ja käsitellä. Hyvät kirjoittajat ja editorit ovat hankalia saada ja oppivat tietämään arvonsa euroissa. Kannattaa houkutella palkoille parhaat jotka saa tarkoitukseen varatuilla varoilla ja panna heidät ostamaan loput ulkopuolelta.
2. Kuva. Helppo tilata alihankkijoilta. Kuuluu kuvatoimituksen ja ulkoasun tontille. Oman kuvaajan sitominen ei sovi pienen toimituksen budjettiin.
3. Ääni. Videotuotannot täytyy ainakin äänittää (pienissä tuotannoissa kuvaaja voi valvoa äänitystä, mutta leikkausvaiheessa aiheutuu lisätöitä), ja mahdollisesti halutaan ostaa tai tuottaa musiikkia.
4. Videokuva. Kannattaa hankkia toimitukseen perusosaamista oman toimen oheen -tasoisesti ja ostaa ulkopuolelta pidemmät kuvaustyöt. Osaajia koulutetaan jatkuvalla syötöllä.
5. Käännökset. In house -toiminnoksi harjoitettuna säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Laajat projektit kannattaa ulkoistaa.
6. Leikkaukset. Perusosaaminen kannattaa hankkia, mutta useimmat työt voi jättää materiaalin kuvaajalle ja pyrkiä sopia ne osaksi perushintaa.
7. Kuvatoimitus. Oikeasti vaatii tontille tekijän, todellisuudessa ylellisyyttä.
8. Ulkoasu. Suosittelen palkkaamaan omaa osaamista ja pitämään merkittävimmät kuvatoimituksen päätökset samalla, tehtävään sitoutetulla henkilöllä.

3 Maksumuuri

Ilmaiseksi ei kannata tehdä: rahoitus (starttiraha, hyväntahtoisuus, mikä ikinä) loppuu nopeasti. Alusta alkaen tuotteen pitää olla kaupallisesti kestävä eli tuottaa kaikki kulunsa mukaan lukien pääoman kustannukset, myös omistajayrittäjän riittävä palkka. Saamasi korvauksen täytyy tähdätä niin suureksi, että julkaisun vaatimia työvälineitä ei olisi kannattavampaa vuokrata edelleen tuottavampaan käyttöön toiselle yrittäjälle.

Maksumuuri perusmuodossaan sisältyy tai on rakennettavissa julkaisujärjestelmään, jolla lehteä pyöritetään. Suosittelen seuraavaa:

1. Julkaisun rakenne kaikkine otsikoineen ja ingresseineen on nähtävissä kaikille. Kaikki linkit toimivat ja johtavat juttujen sivuille.
2. Jutuista näytetään juttutyypistä riippuva osuus sisällöstä. Tämä määritellään käsin, kun juttu asetetaan julkaistavaksi.
   Lyhyestä uutisjutusta voi riittää otsikko ja yksi kuva. Myyntiargumentti on tiedon tuoreus ja tuoreet kuvat, jos mahdollista.
   Pitkässä journalismissa (vrt. Long Playn esimerkki) voi toimia pitkänkin jakson antaminen näytteeksi: useita perinteisiä kirjan sivuja. Myyntiargumentti on kiinnostava kerronta, päämääränä jo valmiiksi kiinnostuneen lukijan todennäköisesti menestyksekäs koukuttaminen.
   Pitkästä videomateriaalista täytyy rakentaa tiiseri, joka markkinoi sisältöä. Malli on suoraan elokuvanlevityksestä.
   Tavallisen mittaisessa tekstiartikkelissa (kuvineen) joudutaan miettimään tapauskohtaisesti toimintatapaa.
   Poikkeuksellisesti ilmaisartikkeli voidaan julkaista erityisen merkityksellisessä tilanteessa, kun tarjoutuu mahdollisuus markkinoida tiedotusvälinettä yleisesti esimerkiksi skuupin vuoksi. Tilanne kannattaa myös hyödyntää kehittämällä aiheeseen lisäjuttuja, jotka ovat maksullisia.
3. Maksaminen tehdään helpoksi. Maksu täytyy voida tehdä sillä sivulla, joka on alkanut käynnistää. Tämä on erittäin oleellinen mutta vähän noudatettu pykälä. Jopa Amazon-verkkokirjakaupan maksumenettely on uskomaton ja sekava (minkä vuoksi yhtiö on rakentanut rinnalle [sic] yhteen klikkaukseen perustuvaksi väitetyn maksumenettelyn). Tähän saa jo upotettua jonkin verran rahaa, että saa suunnittelutettua ja toteututettua hyvän, sillä valmista ei välttämättä myydä purkista.
4. Sovelletaan landing pages -ajattelua eli kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaiselle sivulle esimerkiksi sosiaalisesta mediasta sisältöön linkin saava potentiaalinen maksava asiakas päätyy. Lukon kuva on huono idea, samoin mikä tahansa päälle pamahtava pop up -ikkuna.

Maksunpalautusjärjestelmää kannattaa harkita: Asiakkaalle luvataan mahdollisuus reklamaatioon, mikäli ostettu sisältö ei tyydytä. Ensimmäinen kuukausimaksu palautetaan periaatteella ”no questions asked”. Yksittäinen yhden artikkelin kertalukuoikeuden osto palautetaan samoin, ei perusteluita. Nämä kaksi voidaan automatisoida. Mikäli tilaus jatkuu ensimmäisestä kuukaudesta, tätä hyvitystä ei enää tehdä. Peräkkäiset kuukauden peruutukset samalle asiakkaalle eri maksutiedoin kielletään ehdoissa. Mikäli sama asiakas alkaa haluta peruuttaa useita peräkkäisiä kertaostoksia ja peruutusten määrä suhteessa ostosten kokonaismäärään on huomattavan suuri, asiakkaaseen otetaan yhteyttä ja pyritään myymään kuukausitilaus tarvittaessa sopivalla porkkanalla kaupantekoa ryydittäen.

4 Tekninen alusta

Käsittelen tarkoituksella viimeisenä nykyajan kirjapainon, julkaisujärjestelmän. Se on juttu taustalla, ei itse tarkoitus. Julkaisujärjestelmän voi vaihtaa myöhemmin, mutta vaihdon hoitamiseen hyvin kuluu helposti rahaa. Silti sen käyttö uuden välineen aloittaessa pitää miettiä huolella, varsinkin jos halutaan tehdä kunnianhimoisia ulkoasuja. De facto -standardiksi on muodostunut Drupal. Jos haluaa päästä helpolla ja halvalla alkuun, vaihtoehtoja ovat Joomla ja Wordpress.

Maksumuuri ja verkkokauppa ovat liiketoiminnan kannalta tärkeimmät osat teknistä alustaa.

Journalistisessa kilpailussa on eduksi, että julkaisu ei näytä kaavamaiselta vaan että tekninen alusta sallii mahdollisimman vapaan muokattavuuden sisällön hierarkioissa ja ulkoasussa mukaan lukien interaktiivisten erikoistoiminnallisuuksien rakentaminen.

Mainosten sijoittelumahdollisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota ilmiselvistä rahaan liittyvistä syistä.

5 Kuukausimaksumme: viisi euroa

Lupasin otsikossa, että tämä blogipostaus opettaa tekemään päivälehden viiden euron kuukausimaksulla. Lasken aina toisinaan, mitä lehden tekeminen suunnilleen maksaa. Tarkista itse alta, miltä juoksevat kuukausikulut esimerkiksi näyttävät, kun lehti saa 10000 asiakasta, jotka maksavat kukin viitosen (lisäksi irtolukuoikeudet ja mainokset):

No, kuka perustaa ensimmäisen julkaisun? Pöytiä ja koneita saa kierrätyskeskuksesta.